Sote-uudistus etenee – notkialaiset mukana muutoksessa

Valtakunnan mediassa palstatilaa on vallannut sosiaali- ja terveysasiat jo jonkin aikaa. Ei kuitenkaan puhuta nyt pandemiasta vaan sote-uudistuksesta. Pähkinänkuoreen tiivistettynä sote-uudistuksella tarkoitetaan seuraavaa: Suomi jaetaan jatkossa 21 hyvinvointialueeseen, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä. Vastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Tässä jutussa kerromme, miten notkialaiset ovat mukana muutoksessa.

Hihat on kääritty ja työt ovat käynnissä

Hyvinvointialueen toimia ohjaa aluevaaleilla valittu valtuusto. Valtuuston jäsenet päättävät muun muassa hyvinvointialue- ja palvelustrategiasta, palveluverkoston periaatteista, pelastustoimen palvelutasosta, talousarvioista ja -suunnittelusta sekä toimielimien jäsenten valitsemisesta.

Jotta valtuutetun työ sujuu, tarvitaan viestinnän ja yhteistyön mahdollistavat puitteet kuntoon. Se tarkoittaa työvälineisiin, sovelluksiin, tietoverkkoihin ja -turvaan liittyvää valmistelevaa tekemistä.

Valtuustojen työ käynnistyy 1.3.2022. Tämä tarkoittaa, että valtuuston työskentelyn mahdollistavat ICT-valmistelut on tehtävä valmiiksi helmikuun loppuun mennessä. Esimerkiksi näissä toimissa Notkian projektipäälliköt ovat käärineet hihansa.

– Jotta valtuutetun työ sujuu, tarvitaan viestinnän ja yhteistyön mahdollistavat puitteet kuntoon. Se tarkoittaa työvälineisiin, sovelluksiin, tietoverkkoihin ja -turvaan liittyvää valmistelevaa tekemistä. Jokainen valtuutettu myöskin koulutetaan tietoturvakäytäntöihin, Keski-Suomen hyvinvointialueella yhtä ICT-projektia eteenpäin luotsaava projektipäällikkö Jouni Oksaharju kertoo.

Työ on aikataulukriittistä ja siihen liittyy useita sidosryhmiä. Koska valtuusto on nyt kasattu ensimmäistä kertaa, monia asioita on valmisteluiden yhteydessä jouduttu miettimään alusta alkaen.

Muutos edellyttää toimintojen ja järjestelmien yhtenäistämistä

Hyvinvointialueiden varsinainen toiminta käynnistyy vuoden 2023 alusta. Tätä ennen on tehtävä ICT-kehittämistä, toimenpiteitä ja uusia ratkaisuja, jotta hyvinvointialueelle asetettujen tavoitteiden täyttäminen olisi mahdollista. ICT:n näkökulmasta sote-uudistus luo vaatimuksia esimerkiksi olemassa olevan tietojärjestelmäkannan yhtenäistämiselle sekä yhteisille tietoallasratkaisuille.

Perusterveydenhuollon potilastieto- ja suun terveydenhuollon järjestelmien osalta tehdään parhaillaan selvitystyötä, jotta siirtyminen hyvinvointialueelle voidaan toteuttaa hallitusti sekä potilaiden että henkilökunnan näkökulmasta.

Tällä hetkellä esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella terveyspalveluiden järjestämisestä vastaa 23 eri kuntaa. Jokaisella toimijalla on omat tietojärjestelmänsä käytössään mm. asiakas- ja potilastietojenhallintaan, laskutukseen ja henkilöstön palkkojen maksamiseen. Luonnollisesti hyvinvointialueelle tarvitaan jatkossa yhtenäisemmät järjestelmät ja käytännöt.  Näitä asioita valmistellaan kuumeisesti jo nyt ja Notkian projektipäälliköitä löytyy myös näistä toimista.

– Perusterveydenhuollon potilastieto- ja suun terveydenhuollon järjestelmien osalta tehdään parhaillaan selvitystyötä, jotta siirtyminen hyvinvointialueelle voidaan toteuttaa hallitusti sekä potilaiden että henkilökunnan näkökulmista, projektipäällikkö Kirsi Eskola tiivistää.

Hyvinvointialueen edellyttämät organisaatio- ja rekisteri- sekä integraatiomuutokset toteutetaan järjestelmiin ja toimintatapoja yhtenäistetään huomioiden myös yhtenäinen tilastointi ja raportointi.

– Erikoissairaanhoidossa valmistaudutaan tekemään potilastiedon arkistoon liitettyihin järjestelmiin hyvinvointialueen edellyttämät organisaatio- ja rekisterimuutokset. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että erikoisairaanhoidosta kyetään tuottamaan tarvittavaa tietoa ja raportointia myös organisaatiomuutoksen jälkeen, projektipäällikkö Jarkko Rintaluoma selventää.

Notkian sote-projektiosaajat

Tiina Rättö: Kokemusta erityisesti laboratoriotoiminnasta ja verikeskusjärjestelmistä.

Jarkko Rintaluoma: Muutosjohtaja ja sote-projektipäällikkö. Monipuolinen kokemus terveydenhuollon tietojärjestelmistä ja teknologioista.

Juuso Koivula: Useamman vuoden kokemus erikoissairaanhoidon tietojärjestelmien parista projekti- ja tuotepäällikkörooleissa.

Jouni Oksaharju: Infra- ja laitepuolen osaaja. Kokemusta myös potilastietojärjestelmistä.

Mika Mantere: Sote-projektipäällikkö, jolla monipuolista kokemusta sote-alan järjestelmistä ja prosesseista.

Kirsi Eskola: Vankka kokemus sote-alalta ja potilastietojärjestelmistä sekä projektien ja hankkeiden johtamisesta.

Petri Kauppi: Sairaalaympäristön tietoverkkojen taituri.

Elina Niemelä: Kokemusta kansallisista ja alueellisista hankkeista, erikoissairaanhoidon kehitysprojekteista, käyttöönotoista ja lakisääteisistä vaatimuksista.

Reetta Mathier: Sote-alueen substanssiosaaja, projektipäällikkö ja digitalisaation mahdollistaja.

Leena Virta-Niemi: Projektinhallinnan kokenut menetelmäosaaja ja organisaattori.

Jos teiltä puuttuu hyviä projektitekijöitä, ota yhteyttä!

Jos vielä mietit, onko ulkoisesta projektipäälliköstä hyötyä, tutustu ostamisen hyödyistä kertovaan blogitekstiin  tai tutustu it-projektinhallintapalveluihimme.

Voit myös ladata ilmaisen oppaan projektipäällikkötyön ostamisen hyödyistä täältä.