Notkialla kannustetaan sertifioitumaan projektipäälliköksi

Meillä arvostetaan projektinhallinnan sertifikaatteja

Jos työskentelet projektipäällikkönä, olet taatusti törmännyt projektinhallinnan sertifikaatteihin. Niitä ovat esimerkiksi: IPMA, PRINCE2® ja PMP®. Tämä kolmikko tulee usein vastaan, kun puhutaan projektinhallinnan sertifikaateista, ja kaikkia näitä löytyy myös notkialaisten ansioluetteloista.

Projektinhallinnan sertifikaateista puhutaan välillä kriittisestikin. Kannattaako nähdä opiskelun vaiva ja maksaa niistä? Eikö osaamisen näytöksi riitä, että on tehnyt projektihommia jo vuosi tolkulla? Toisinaan ei vaan riitä.

Käytännössä sertifikaatti tarkoittaa, että projektipäällikkö on opetellut ainakin yhden projektinhallinnan viitekehyksen syvällisesti.

Tällä alalla on yleistä, että asiakas toivoo ja toisinaan jopa vaatii projektipäälliköltä kansainvälistä projektinhallinnan sertifikaattia. Se on kokemuksen lisäksi yksi lisäkeino osoittaa projektinhallinnan ammattiosaaminen. Käytännössä sertifikaatti tarkoittaa, että projektipäällikkö on opetellut ainakin yhden projektinhallinnan viitekehyksen syvällisesti.

Notkialla siis arvostetaan sertifikaatteja ja tuemme työntekijöitämme tarpeellisten sertifikaattien suorittamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Notkia maksaa sertifikaatin, mutta suurin työ jää silti työntekijälle itselleen.

PMP® -sertifikaatin suorittaminen oli työlästä, mutta se kannatti

Notkian projektipäällikkö Mika Mantere on suorittanut PMBOK-viitekehykseen perustuvan PMP® -sertifikaatin kesällä 2020. Se on maailmanlaajuisesti tunnetuin projektinhallinnan sertifikaatti, jota käytetään erityisesti Yhdysvalloissa ja suurissa kansainvälisissä organisaatioissa.

Mika kertoo, että sertifikaatin suoritus oli kaksivaiheinen ja koko hankkeeseen on hyvä varata aikaa noin puoli vuotta. Prosessi alkoi jo talvella hakemuksen laatimisesta. Siinä selvitettiin hyvin perusteellisesti, millaisia projekteja Mika on työhistoriansa aikana tehnyt. Näin varmistettiin, että projektinjohtamiskokemusta on riittävästi. Kun hakemus hyväksyttiin, hän sai oikeuden osallistua tenttiin.

Ennen tenttiä projektinhallintaan liittyvää tietosisältöä oli omaksuttava runsaasti.

PMP®-sertifikaatin suorittamista ei turhaan luonnehdita työlääksi ja vaativaksi. Ennen tenttiä projektinhallintaan liittyvää tietosisältöä oli omaksuttava runsaasti.

– Sertifikaatin suorittaminen oli raakaa työtä ja vaati sekä hyvää muistia että istumalihaksia. Luettavana oli noin 800-sivuinen englanninkielinen opus, jossa oli kuvattuna viitekehykseen sisällytetyt projektinhallinnan prosessit. Luin materiaalin pari kertaa läpi muutaman kuukauden aikana. En osallistunut preppauskurssille ollenkaan, mutta löysin netistä maksullisen palvelun, jossa oli useampia harjoitustenttejä ja koeaiheisia kysymyksiä. Myös ilmaisia harjoituskysymyksiä löytyy varsin runsaasti. Harjoittelin niiden avulla, Mika kertoo omasta valmistautumisestaan sertifiointitenttiin.

– Itse tenttitilanne oli valvottu tilaisuus, ja se sisälsi 200 monivalintakysymystä, joista 70 prosenttia piti saada oikein päästääkseen läpi. Jokaisesta tentin osa-alueesta piti myös saada tietty minimipistemäärä. Aikaa tekemiseen oli varattu 240 minuuttia. Jos tenttiminen jännitti, oli lohduttavaa tietää, että läpipääsyä pystyi samalla hakemuksella yrittämään pari kertaa. Sain kuitenkin tentin kerrasta läpi.

Valmistautuminen oli siis työlästä, mutta Mika koki sen kokonaisuudessaan hyödylliseksi.

Projektipäällikölle sertifikaatti tarjoaa hyödyllistä tietoa ja työkaluja projektien läpiviemiseen sekä tarvittaessa projektitoiminnan laajempaan kehittämiseen.

– PMBOK-viitekehys on täydellinen projektinhallintamalli eli se sisältää periaatteessa kaiken, mitä projektinhallinnassa voi tarvita. Yksittäiselle projektipäällikölle sertifikaatti tarjoaa hyödyllistä tietoa ja työkaluja projektien läpiviemiseen sekä tarvittaessa projektitoiminnan laajempaan kehittämiseen. Lisäksi nykyään aika monissa työpaikkailmoituksissakin vaaditaan hakijalta jokin projektinhallinnan sertifikaatti.

Viitekehyksen täysimittainen hyödyntäminen ei kuitenkaan ole organisaatiossa itsestään selvää. Haasteeksi saattaa muodostua se, ettei projektitoimiston väkeä ole laajasti koulutettu samalla sisällöllä.

– Useimmista yrityksistä voidaan projektinhallinnasta löytää vain pieni osa PMBOK-viitekehyksen asioista. Projektimallin laajamittainen hyödyntäminen edellyttäisi, että siinä olisi mukana koko projektitoimisto ja muu organisaatio. Yhden projektipäällikön on vaikeaa luoda pelkästään omiin projekteihinsa näitä käytäntöjä joka kerta erikseen. Toki yksittäisiä asioita, kuten dokumenttipohjia, pystyy hyödyntämään helposti, Mika toteaa.

Sertifioinnin hyödyt

Sertifioinnin hyödyt voi tiivistää seuraavasti:

Työkalut ja projektinhallintaosaaminen ovat sertifioinnin myötä selkärangassa. Projektipäällikkö voi keskittyä projektien läpiviennin optimointiin ja muutosjohtamiseen.
Kokenut ja sertifioitu projektipäällikkö kykenee tehostamaan toimintaa ja budjetin ennakoitavuutta.
Hyvin toteutetun ja oikealla tavalla päätetyn toimitusprojektin jälkeen on helppo siirtyä jatkuvan palvelun vaiheeseen.

Sertifikaatin ohella projektipäällikkö tarvitsee ennen kaikkea kokemusta erilaisista projekteista. Se on paras opettaja!

Projektia ei kuitenkaan johdeta pelkällä sertifikaatilla. Projektipäällikön pätevyys on kokonaisuus, joka muodostuu tiedoista, taidoista, kyvykkyyksistä ja kokemuksesta. Sertifikaatilla ei myöskään luoda luottamussuhdetta sidosryhmiin eikä opita tuntemaan projektitiimiä ja sen erilaisia persoonia. Sertifikaatin ohella projektipäällikkö tarvitsee ennen kaikkea kokemusta erilaisista projekteista. Se on paras opettaja!